Väinö Immonen

Sikapartio

 

Tasa-arvoistuvassa maailmassa jako naisten ja miesten töihin on jo horjuva käsite. On kuitenkin suorite, joka on kuulunut itseoikeutetusti miehille: joulukinkun hankinta.

Otan retrotuokiokuvan tilanteesta.

Hei kulti! Soitan tästä marketin edestä. Sain possun, kelpoahteri onkin. Hahah... Mutta sopiiko, että poikkean pubin kautta? Otan yhden pitkän ikään kuin palkkioksi puurtamisesta lihan perässä. Totta kai vain keskaria. Tulen yhtä kiitoa sen jälkeen. Niinhän on sovittu.                                                           

                                                                 ●●●

Haloja? Minä tässä vielä! On, on lihapaketti tallessa. Portieeri-Arska vahtii sitä silmä kovana. Mutta voitko ajatella rakentavasti tovin. Et ikinä arvaa kuka askelsi äsken sisään. Masa! Kai nyt Masan muistat? Oltiinhan samalla riparilla ja sitten me intissä. Että jos otan toisen sen kanssa? Voit luottaa. Täydellisesti. Mikä on sovittu, se pitää. Pusipusi.

                                                                 ●●●        

Haloja! Että nukkumassa jo? Älä, älä sulje puhelinta. Pääsi vähän tapahtumaan. Soitan Lahdesta. Niin. Hyppyrimäet kimmelsivät iltavalaistuksessa. Taksilla. Masa maksoi firman piikkiin. Hän halusi esitellä etsauskokoelmansa. Possuko? Tietysti mukana. Tuolla paketti köllöttää Masan jääkaapissa. Tulen. Yöjunalla. Voit tulla vastaan.

                                                                ●●●    

Haloja? Minä tässä. Ettäkö olit vastassa? Myöhästyin, anteeksi nyt. Ota vaikka tukea pöydänkulmasta. Soitan nimittäin Jerusalemista. Israelin pääkaupungista. Lentämällä Masan firman laskuun. Hulluko? Tuo on nyt päällekäyvän osoittelevaa. Kävi siis niin, että Masan avovaimo on täällä komennuksella ja Masa tuli tänne jouluksi. Oli unohtanut hankkia kinkun. Täältähän ei saa sikaa. Ja kun minulla oli liha valmiina, niin en voinut olla tukematta kaveria. Ettäkö miksi minä mukana? Masan avopuoliso saa tuskin säilykepurkkia auki, joten Masa pyysi jos minä tulisin kinkunpaistoon.  Meidän jouluaterioillamme sinappihunnutettu kinkkuni on aina ollut illan kohokoht…(klik)

IMMU

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Pitääkin lähteä kinkkua ostamaan.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Kyllä sinulta lohkeaa. Kiitos.
Tuli nuoruuden vauhtivuodet mieleen.

Täällä Virossa ei syödä kinkkua, vaan muita jouluruokia. Kävin eilen Tallinnan Stockalta kyselemässä. Tilaamalla sais.
Ei sitä nyt kuitenkaan paria sataa kilometriä viitsi ajaa lihankimpaleen vuoksi.

Käyttäjän VinImmonen kuva
Väinö Immonen

Kiitos itsellesi Jorma Moll.
Kun jorinaan sijoitaa ainakin kaksi tasoa niin aina löytyy muutama, joskin harva, ihminen, joka tajuaa mistä on lopulta ja todellisuudessa kyse.
Sinä kuulut, ilmiselvästi näihin, joilla pään läpi humahtaa ymmärryksen polttava liekki.
Yst. Immu